Ultrajuoksu on laji, joka sopii niille, joille tavallinen kuntojuoksu on liian löysää. Ultrajuoksussa juostaan käytännössä erittäin pitkiä, jopa satojen kilometrien matkoja, joita urheilijat taittavat juosten. Ultrajuoksuksi lasketaan kaikki maratonia pidemmät matkat. Maailman pisin ultrajuoksu oli pituudeltaan noin 5 000 kilometrin mittainen ja juoksussa kesti yhteensä 64 päivää. Fyysisesti tällaisista matkoista ei ole mahdollista selvitä lepäämättä, ja usein ultrajuoksussa juoksijat pitävätkin oman vointinsa mukaan taukoja. Ei ole myöskään epätavallista, että osa matkasta kuljetaan kävellen. Tavoite on tietysti päästä maaliin mahdollisimman nopeasti juosten. Ultrajuoksu on laji, jota kilpailijat harrastavat omaksi ilokseen. Usein kilpailuissa tarjolla ei ole suuria palkintorahoja, ja kilpailijat joutuvat osallistumaan omalla vastuullaan. Näin laji pyritään pitämään mahdollisimman turvallisena, sillä yli 100 kilometrin juoksu on kenen tahansa keholle suuri ponnistus, olipa henkilö sitten kuinka kovakuntoinen tahansa.

Olisiko minusta ultrajuoksijaksi?

Suomessakin pitkät matkat kasvattavat suosiotaan, ja ultrajuoksijoiden määrä on viime vuosina lisääntynyt, vaikka aktiivisia ultrajuoksijoita on edelleen Suomessa vain muutamia satoja. Maraton on monen kuntourheilijankin tavoite, mutta harva uskaltaa lähteä tavoittelemaan yli 100 kilometrin mittaisia juoksumatkoja. Mistä sitten tietää, olisiko ultrajuoksu itselle se oikea laji? Ensinnäkin juoksun tulee olla ennestään tuttua. Ennen ultrajuoksijaksi ryhtymistä on oltava juoksija. Jos et siis lenkkeile aktiivisesti, kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että ryhtyy juoksemaan ensin lyhyempiä lenkkejä. Useamman päivän juoksusessioita on turha lähteä tavoittelemaan ennen kuin selviää kunnialla lyhyemmistä matkoista. Juoksu kannattaa aloittaa tarpeeksi rauhallisesti, vaikka tavoitteenasi olisikin tulla ultrajuoksijaksi. Haaveen toteuttaminen vaatii nimittäin todella kovaa peruskuntoa, jota rakennetaan ennen kaikkea hidastempoisilla kävely- ja hölkkälenkeillä.

Käytännössä on mahdotonta tietää etukäteen, kenestä on ultrajuoksijaksi ja kenestä ei. Lähes jokainen terve ihminen kykenee treenaamaan itsensä maratonille ja ylittämään maaliviivan onnistuneesti. Kun puhutaan pidemmistä matkoista, on tilanne toinen. Satojen kilometrien matkoilla myös genetiikalla on osuutensa. Jotkut ovat luonnostaan kestävämpiä kuin toiset. Ennen maratonia pidemmille matkoille lähtemistä kannattaa myös tarkastaa oma terveydentila lääkärin vastaanotolla. Esimerkiksi sydän joutuu usein todella koville ultrajuoksussa, joten on tärkeää tarkistaa sen terveys ennen liikaa rehkimistä. Sydämen terveyden voi tarkistaa sydänfilmin avulla. Myös laajat verikokeet kannattaa ottaa ennen liian kovia ponnisteluja. Kun olet saanut lääkäriltä puhtaat paperit, voit lähteä huolettomasti harjoittelemaan myös todella pitkiä juoksumatkoja. Muista kuitenkin antaa kehollesi myös tarpeeksi lepoa, jotta se palautuu ponnisteluista.

Missä piilee ultrajuoksun suosio?

On vaikea sanoa, miksi ultrajuoksu on kasvattanut suosiotaan. Yhdeksi syyksi on veikattu polkujuoksun yleistymistä, joka on saanut yhä useammat ihmiset innostumaan juoksusta. Tämä taas on ohjannut entistä enemmän porukkaa myös ultrajuoksun pariin. Toisaalta myös erilaiset extreme-lajit ovat yleistyneet viime vuosina, joten ultrajuoksun suosio saattaa selittyä myös sillä. Yhä useammat haluavat testata omia rajojaan ja haastaa itseään myös vapaa-ajalla. Pitkien matkojen juokseminen tarjoaa tähän tietenkin erinomaiset mahdollisuudet, joskaan laji ei ole mikään helppo. Ultrajuoksijan on opittava sietämään äärimmäistä epämukavuudentunnetta ja väsymystä, mutta näiden tunteiden yli on päästävä. Monet juoksijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että tunne maaliviivaa ylittäessä korvaa kaikki epämukavuuden tunteet.

Laji on erityisen suosittu etenkin Yhdysvalloissa. Pohjois-Amerikassa järjestetäänkin paljon ultrajuoksutapahtumia ja myös oikeita kilpailuja. Tapahtumia on kuitenkin tarjolla ympäri maailmaa, joten jos ultrajuoksukärpänen pääsee toden teolla puraisemaan, voit suunnata juoksemaan myös ulkomaille. Netistä löytyy varmasti paljon vinkkejä kilpailuihin ja tapahtumiin valmistautumisesta sekä harjoittelusta. Ennen ilmoittautumista 100 kilometrin juoksuun, kannattaa kuitenkin testata maratonin juoksemista useampaan otteeseen. Vaikka maraton onkin ultrajuoksumatkoihin verrattuna varsin lyhyt, antaa se kuitenkin jonkinlaista osviittaa omasta kunnosta ja siitä, onko juoksu itselle se oma juttu. Ultrajuoksu on äärimmäinen laji, ja juoksijan onkin opittava tulkitsemaan oman kehonsa viestejä varsin herkällä korvalla. Rasitusvammat ovat lajissa yleisiä ja niiltä on mahdollista välttyä vain, jos muistaa antaa itselleen tarpeeksi lepoa. Juoksun ohella kestävyyttä kannattaa välillä kehittää myös esimerkiksi uimalla, jotta polvet eivät joudu liian kovalle koetukselle.